{"id":254050,"date":"2022-06-25T10:46:00","date_gmt":"2022-06-25T07:46:00","guid":{"rendered":"https:\/\/finance.inform.click\/?p=254050"},"modified":"2022-07-16T03:08:22","modified_gmt":"2022-07-16T00:08:22","slug":"raha-revi-pois-marxin-parta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/finance.inform.click\/fi\/raha-revi-pois-marxin-parta\/","title":{"rendered":"Raha. Revi pois Marxin parta."},"content":{"rendered":"<p>Jokainen meist\u00e4 tuntee rahan vaikutuksen ei vain yksil\u00f6llisesti, vaan my\u00f6s ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sen laajimmassa n\u00e4k\u00f6kulmassa.<\/p>\n<p>Onko aikaa, jolloin ihminen ei ajattele rahaa? Heist\u00e4 on kirjoitettu monia kirjoja, erilaisia \u200b\u200bteorioita on luotu. Raha on ihmisen keksint\u00f6 ja kenties ainoa, joka on j\u00e4\u00e4nyt h\u00e4nen hallinnan ulkopuolelle.<\/p>\n<p>Kaikilla (tai melkein kaikilla) mailla on julkinen velka &#8211; eli ne ovat velkaa. My\u00f6s monet erilaiset kotimaiset toimijat kansalaisiin asti ovat velkaa. Maailmantalouden kriisi perustuu rahaan.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 emme tied\u00e4 kaikkea rahasta. Mutta raha on ihmisen keksint\u00f6 ja siksi h\u00e4nen alainen, kuten mik\u00e4 tahansa muu keksint\u00f6. Kaikki rahankiertoon liittyv\u00e4 voidaan esitt\u00e4\u00e4 matemaattisen mallin muodossa ja sen perusteella n\u00e4kee ja tekee oikeat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan tehd\u00e4 maailmanlaajuisesti (kansainv\u00e4lisesti) eik\u00e4 valtion tasolla. Puhumme t\u00e4st\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>Katsotaanpa nyt nykyaikaisia \u200b\u200bm\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4.<\/p>\n<h2>Rahan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ja toiminnot<\/h2>\n<blockquote>\n<p><a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Money\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\" class=\"external external_icon\">Raha<\/a> on universaali vastine, joka toimii mink\u00e4 tahansa tavaran ja palvelun arvon mittana, joka voidaan vaihtaa suoraan niihin. Raha voi muodossaan olla erikoishy\u00f6dyke, arvopaperi, arvomerkki, erilaisia \u200b\u200btavaroita tai arvoja, tilikirjauksia.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.britannica.com\/money\/money\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\" class=\"external external_icon\">Raha<\/a> on kaikkien tavaroiden arvon universaali vastine, tavaroiden ja palveluiden maksuv\u00e4line sek\u00e4 arvon s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n<p>\u2026 <a href=\"https:\/\/www.collinsdictionary.com\/dictionary\/english\/balance#:~:text=The%20balance%20of%20an%20amount,surplus%20More%20Synonyms%20of%20balance\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\" class=\"external external_icon\">raha<\/a> on mit\u00e4 he tekev\u00e4t. Kaikki mik\u00e4 toimii rahana on rahaa. Raha on yleishy\u00f6dyke, joka voidaan vaihtaa mihin tahansa kaupank\u00e4ynnin kohteena olevaan tavaraan ja palveluun ja joka soveltuu selvityksiin ja maksuihin.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>DG ilmaisee olevansa eri mielt\u00e4 kaikkien kanssa. Egorov, filosofisten tieteiden tohtori, A.V. Egorova, kauppatieteiden kandidaatti:<\/p>\n<blockquote>\n<p><strong>Raha<\/strong> on laillinen arvon mitta.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>He antavat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n vertailun vuoksi monia erilaisia \u200b\u200b\u200b\u200bm\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 rahalle. Suosittelen katsomaan sen &#8211; se on eritt\u00e4in mielenkiintoinen.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/finance.inform.click\/wp-content\/uploads\/2022\/04\/52936c3bf3d19a4fe07b73dff7103d1c-1.webp\" data-rel=\"lightbox\"><img decoding=\"async\" class=\"SDStudio-light-box-enable SDStudio-editor-tools-md-imp\" src=\"https:\/\/finance.inform.click\/wp-content\/uploads\/2022\/04\/52936c3bf3d19a4fe07b73dff7103d1c-1.webp\" alt=\"Raha. Revi pois Marxin parta.\" ><\/a><\/p>\n<p>Nykyaikaiset oppikirjat ja tiede raha-asioissa tukeutuvat edelleen Marxiin ja l\u00e4htev\u00e4t h\u00e4nen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4\u00e4n:<\/p>\n<blockquote>\n<p>Hy\u00f6dyke, joka toimii arvon mittana ja siten my\u00f6s suoraan tai korvikkeiden kautta sek\u00e4 vaihtov\u00e4lineen\u00e4, on rahaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Marx m\u00e4\u00e4ritteli rahan t\u00e4rkeimm\u00e4t ja muut toiminnot:<\/p>\n<blockquote>\n<p>arvon mitta;<br \/>\nvaihtov\u00e4line;<br \/>\nmaksuv\u00e4line;<br \/>\nkertyminen;<br \/>\nmaailman raha;<br \/>\nAarteenmuodostusty\u00f6kalu (viittautuu muihin toimintoihin).<\/p>\n<\/blockquote>\n<h2>Marxin &quot;P\u00e4\u00e4oma&quot; perustuu olemattomaan k\u00e4sitteeseen &#8211; arvoon.<\/h2>\n<p>Talousteorian uudelleenajattelun my\u00f6t\u00e4 joillakin tiedemiehill\u00e4 ja tutkijoilla on kysymyksi\u00e4 Marxin teoriasta. Joten teknisten tieteiden kandidaatti Vystavkin A.L. teoksessaan &quot;Rahan funktioiden m\u00e4\u00e4rittely Karl Marxin p\u00e4\u00e4omassa&quot; p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4:<\/p>\n<blockquote>\n<p>&#8230; Marx ei m\u00e4\u00e4ritellyt &quot;arvon&quot; k\u00e4sitett\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 sen lis\u00e4\u00e4minen &quot;p\u00e4\u00e4oman&quot; tekstiin on laitonta. K\u00e4site &quot;arvo&quot; on keinotekoisesti keksitty, eik\u00e4 se eroa yleisesti k\u00e4ytetyst\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n k\u00e4sitteest\u00e4 &quot;arvo&quot;, eli ei muuta kuin sen kirjallinen synonyymi.<br \/>\n\u2026<br \/>\nN\u00e4in ollen Karl Marxin &quot;p\u00e4\u00e4oman&#8221; koko konstruktion perustana on olematon k\u00e4site (arvo) ja j\u00e4ljitelm\u00e4 yrityksest\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tapa mitata se.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Lis\u00e4ksi Ph.D. Vystavkin A.L. tutkii Marxin esitt\u00e4mi\u00e4 rahan toimintoja ja tekee seuraavat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n<blockquote>\n<p>&#8230; ensimm\u00e4inen Marxin mainitsemasta viidest\u00e4 rahan funktiosta &#8211; arvon mitta &#8211; ei ole johdonmukainen. Rahalla ei ole sellaista teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Mutta my\u00f6s hintojen mittana FIAT-raha antaa &quot;jatkuvia toimintah\u00e4iri\u00f6it\u00e4&quot;.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>A.L. Vystavkin tekee odottamattoman ja mielenkiintoisen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen rahan toiminnasta aarteiden luomisen v\u00e4lineen\u00e4:<\/p>\n<blockquote>\n<p>rahan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on muodostaa aarteita, mutta koska sek\u00e4 Capitalin kirjoittamisen aikaan ett\u00e4 nyt raha oli FIAT, aarteet ovat muodostuneet ja muodostavat nyt ihmisryhmien toimia, jotka lopulta suorittavat toimia v\u00e4kisin. ansaita rahaa omin k\u00e4sin ja pakottaa muut k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n juuri heid\u00e4n tekemi\u00e4\u00e4n rahaa ja maksamaan niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Voimalliset toimet voidaan peitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kehittyneill\u00e4 menettelyill\u00e4 tai korvata uhkauksilla. Kultaharkot ovat my\u00f6s n\u00e4iden ryhmien omaisuutta, kuten monet muutkin omaisuudet.<\/p>\n<\/blockquote>\n<h2>Rahan funktiot, joita Marx ei nimenomaisesti ilmaissut<\/h2>\n<p>Marxin julkaisemien rahatoimintojen lis\u00e4ksi Vystavkin A.L. l\u00f6yt\u00e4\u00e4 &quot;Capitalista&quot; kolme muuta, ei erikseen ilmoitettu. H\u00e4n kirjoittaa:<\/p>\n<blockquote>\n<p>1 &#8221;Kuvaillessaan funktiota 'maksuv\u00e4line', Marx tekee seuraavan varauksen: 'Tarkastelemassamme suorassa tavaraliikkeess\u00e4 on aina ollut sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 arvoa kaksinkertaisesti: tavaran muodossa yhdess\u00e4 navassa, rahan muodossa vastakkaisessa navassa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 kaksinkertaistuminen on ensimm\u00e4inen osoitetuista, mutta ei nimenomaisesti julkistetuista rahan toiminnoista luokkaerotetussa yhteiskunnassa, josta rahankierron mestarit ja heid\u00e4n ideologi Marx unelmoivat. Rahan ostoprosessin &quot;vastanapainen&quot; l\u00e4sn\u00e4olo, joka voidaan tehd\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4, mutta kaikki voidaan ostaa heille &#8211; t\u00e4m\u00e4 on rahallisen herruuden tavoite, josta seuraa rahan toiminta n\u00e4k\u00f6kulmasta. rahankierron mestareista.<\/p>\n<p>2 Toinen Marxin osoittama rahan teht\u00e4v\u00e4, jota ei ole nimenomaisesti ilmoitettu, on sovittelu ja sopimusvelvoitteiden aineellinen vahvistaminen.<\/p>\n<p>Marxin tekstist\u00e4 kuitenkin seuraa kiistattomasti, ett\u00e4 yksi ty\u00f6n ja p\u00e4\u00e4oman v\u00e4lisen &quot;sopimusprosessin osapuolista&quot; on orjallisessa riippuvuudessa p\u00e4\u00e4omasta, modernin oikeuskielen mukaan toimintakyvyt\u00f6n.<\/p>\n<p>Siten sovitteluteht\u00e4v\u00e4 ja sopimusvelvoitteiden aineellinen vahvistaminen kapitalismissa merkitsee tarkoituksellisesti ep\u00e4tasa-arvoisen sopimuksen tekemist\u00e4, kun:<\/p>\n<p>&#8211; yksi sopimuksen osapuolista tarjoaa myyntiin ty\u00f6voimaansa &quot;markkinoiden&quot; v\u00e4kivallan vaikutuksesta, joka on tarkoituksellisesti luotu t\u00e4m\u00e4n v\u00e4kivallan tuotantoon;<\/p>\n<p>&#8211; yksi sopimuspuoli tarjoaa taloudellisen v\u00e4kivallan tuottamiseen tarkoituksellisesti luodulle markkinoille ilmeisen suurilla vuokrilla kuormitetun tuotteen.<\/p>\n<p>3 Kolmas rahan teht\u00e4v\u00e4, jonka Marx on osoittanut, mutta jota ei ole nimenomaisesti ilmoitettu ja joka ei sis\u00e4lly h\u00e4nen yleiseen luetteloonsa, on yhteiskunnallisen vallan siirt\u00e4minen yksityiselle henkil\u00f6lle. T\u00e4ss\u00e4 Marx puhuu mahdollisuudesta vied\u00e4 rahan kautta pois yhteiskunnan tuotantovoimat yksityishenkil\u00f6n hyv\u00e4ksi.<\/p>\n<\/blockquote>\n<h2>Toipuminen marxilaisuudesta<\/h2>\n<p>On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 K. Marxin teoria pakotettiin maailmalle uskontunnustuksena, jolla on provosoiva ja j\u00e4ljittelev\u00e4 luonne. Marxilaisuudesta on mahdotonta saada todellista tietoa. Marxin teoria on metrologisesti kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 soveltumaton.<\/p>\n<p>Marxismi ei johda ihmiskuntaa valoisampaan tulevaisuuteen. Marxilaisuuden tavoitteena on asettaa ihmiset (joka on aiemmin kutsunut heit\u00e4 luokiksi ja siten jakanut heid\u00e4t) ytimeen, n\u00e4enn\u00e4isesti tarkoituksenaan rakentaa sosialismia-kommunismia, mutta itse asiassa tavoitteenaan kommunismin diskreditoiminen, tieteen ja tekniikan kehityksen rajoittaminen ja kulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen.. Ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, piilottaakseen molempien todelliset sorron mekanismit ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen joukko-&quot;elitismin&quot;.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Marx ei m\u00e4\u00e4ritellyt &#8221;arvon&#8221; k\u00e4sitett\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 sen lis\u00e4\u00e4minen &#8221;p\u00e4\u00e4oman&#8221; tekstiin on laitonta. K\u00e4site &#8221;kustannus&#8221; on keinotekoisesti keksitty, eik\u00e4 se eroa yleisesti hyv\u00e4ksytyst\u00e4 &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":185089,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_wp_rev_ctl_limit":""},"categories":[737],"tags":[],"class_list":["post-254050","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kaikki-toimii"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/finance.inform.click\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/254050","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/finance.inform.click\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/finance.inform.click\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/finance.inform.click\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/finance.inform.click\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=254050"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/finance.inform.click\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/254050\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/finance.inform.click\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/185089"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/finance.inform.click\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=254050"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/finance.inform.click\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=254050"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/finance.inform.click\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=254050"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}